Tuusan perhe hankki ensin yhden Fabian ja pian perään toisen. Kyytiin mahtuu koko perhe: isä, äiti ja poika sekä kissat ja koirat.
Tässä kodissa on tuplasti niin autoja, kissoja kuin koiria. Boxerit Dana ja Haba sekä maatiaiskissat Wiki ja Milli ovat tottuneita automatkaajia. Miko (2 v) on poikamaiseen tapaan innostunut autoista. Lempipuuhaa on auton etupenkillä istuminen ja torven soittaminen. ”Tööt tööt”, Miko kommentoi.
”Pienestä iästään huolimatta Miko näyttää tuntevan Škodat. Jos vastaan tulee Octavia, Miko sanoo, että samanlainen kuin ukilla”, Minna ja Max Tuusa hymyilevät.
Auto perheen mukaan
Kun Minnalle ja Maxille tuli autojen vaihto ajankohtaiseksi, mielessä oli lähtökohtaisesti Škoda. ”Olin vertaillut eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Škodan myyntitilastot ja suosio tekivät vaikutuksen ja päätöksestä helpon”, Max sanoo.
”Alkuun piti ostaa vain yksi uusi auto, mutta aika nopeasti päätettiin vaihtaa toinenkin vanha auto uuteen. Uusi auto on mukavan vaivaton ja huoleton vaihtoehto”, Minna lisää.
Tuusan perheen elämää vauhdittavat nyt valkoinen Fabia Combi 1.2 TSI Monte Carlo -varustelulla sekä farkunsininen Fabia 1.2 TSI Icehearts-varustelulla.
Nuorenparin valinta
Auton hankintapäätökseen vaikutti muun muassa Fabian tilavuus ja taloudellisuus.
”Kun lähdemme mökille Mäntyharjulle, kaikki mahtuu näppärästi mukaan. Miko matkustaa turvaistuimessa, kissat kantolaatikoissa ja koirat tavaratilassa. Tilaa jää myös matkatavaroille. Tärkeää on sekin, että auto kuluttaa vähän ja päästöt ovat pienet”, Minna ja Max kertovat.
Tuusan perhe kehuu varauksetta Fabian kuljetuskapasiteettia. Mökkimatkat sujuvat ongelmitta kahden koiran ja kissan kanssa. Miko matkustaa turvaistuimessa.
”Škodalla on luotettavan auton maine. Lisäksi hinta on kilpailukykyinen, mikä sopii erinomaisesti nuoren parin elämäntilanteeseen. Fabia on myös hyvän näköinen ja vakaa ajaa.”
Tilaa vaikka koriskavereille
Tuusan perheessä molemmat autot ovat ahkerassa käytössä. Nuorisokodin ohjaajana vuorotöissä toimivalle Maxille tulee työajoa noin 70 kilometriä päivässä. Työajon ohella autolle on käyttöä vapaa-aikana.
”Pelaan koripalloa miesten harrastejengissä pari kertaa viikossa, mikä sekin vaikutti auton valintaan. Autossa pitää olla tilaa sen verran, että pystyy kuskaamaan treeneihin ja peleihin tarvittaessa myös pitkiä pelikavereita”, Max sanoo.
Minna kulkee työmatkat bussilla, mutta autoa tarvitaan niin Mikon kuljetuksiin kuin koiraharrastuksiin. Kilometrejä kertyy molemmille noin 20 000 vuodessa. Fabioita ei ole korvamerkitty kummallekaan, vaan auto valitaan tilanteen mukaan.
”Molemmat ovat molemmille yhtä mieluisia”, Minna ja Max kuittaavat.
Kaksivuotias Miko tuntee jo vastaan tulevat Škodat. Tööttäily on lempipuuhaa.